Havaitsitko parven, soita 050 3444 297
Muistilista
Ohjenuoraa uusille, vinkkejä myös konkareille
Alkaville: Onko minusta mehiläistarhaajaksi?
Mehiläistarhaajaksi kannattaa ryhtyä, jos sinut kiinnostaa luonnon seuraaminen, itsetuotettu hunaja ja pölytystyö, sekä olet valmis tekemään fyysistä työtä ja opettelemaan jatkuvasti.
Koulutustie on joustava: aloita peruskurssilla (noin 36 tuntia), jossa saat perustiedot ja käytännön kokemusta, tai etsi mentoritarhaaja oppiaksesi vanhemman harrastajan opissa.
Tärkeimmät tekijät harkinnassa:
Fyysinen kuormitus: Sadonkorjuu ja pesäntarkastukset ovat raskasta työtä (laatikot voivat painaa 32 kg).
Aikakustannus: Tarhaus vaatii säännöllistä hoitoa keväältä syksyyn, ei pelkkää odottelua.
Riskit: Satovaihtelut, taudit, varroa- punkki ja karhut vaativat valvontaa.
Taloudellisuus: Ala on kilpailtu, ja hunajantuotanto voi olla heikosti kannattavaa aloittelijalle; SML:n jäsenyys ja neuvonnan käyttö ovat suositeltavia.
Aloita kevyesti käymällä lyhyt "Minustako mehiläistarhaaja?" -luento tai kysymällä paikalliselta tarhaajalta mahdollisuutta vierailla tarhalla ennen investointia.
Ilmoitus eläinpitorekisteriin
Pesän hankinta, sekä pesien siirroista tulisi tehdä ilmoitus eläintenpitorekisteriin
Jos ei ilimootusta tee, on maharoollista saara myös ''pikavoittoja''.
Lisää ohjeita linkiissä alla:


Ulkoa:
- lentokäyttäytymisen opiskelu
- onko paljon kuolleita mehiläisiä pesän edessä
- onko isoja muurahaisia, ''kusiaasia'' eli hevosmuurahaisia (mustat pienet ei haittaa). Muutama tiedustelija, hankkii isomman porukan paikalle hyvinkin nopeasti.
- onko karhun jälkiä tai viitteitä siitä
- seuraa kaluston kuntoa (tikan reijät yms.)
- viekö mehiläiset siitepölyä pesään
- muut ulkoisesti havannoitavat käytöstavat
yms...
Sisältä:
- onko pesässä emo ja tarpeeksi ruokaa (kevät/syksy)
- onko kuolleita, paljonko pohjalle kertyneenä
- onko surkastuneita siipiä yms. mehiläisillä
- onko ulostetta paljon kehillä (nosema)
- onko hometta paljon pesässä (kosteus)
- kennoihin päin kuolleita mehiläisiä (nälkäkuolema/emottomuus)
- onko voimakasta pistävää erikoista tuoksua (EKM)
- onko pesän sisällä muita ötököitä (punkki, kuoriaiset, vahakoisa)
- minkä näköistä kakustoa rakentuu ja tarkasta muninta
yms...
Pesän voinnin tarkkailu
Parveiluun valmistautuminen
Parveilu on mehiläisten luontainen hyvinvointia edistävä omanlainen mekanismi sekä luonnollinen tapa lisääntyä.
Säilytä tarhapaikkasi läheisyydessä tyhjää pesälaatikkoa varuuksi, tai jaokelaatikkoa, jossa muutama kehä.
Teeseitse houkutuspesä/parviansa: Ämpäriin reikä, kansi, sinne rapsuttaa pesästä propolista tuoksuksi, pari kehää pystyyn. Tai jokin itsetehty laatikko tai käytä vaikka pahvilaatikkoa...tai, tai tai...
Säilytä houkutuspesää kesäkuusta heinäkuuhun tarhapaikkasi luona, varjoisassa paikassa tai puussa, noin 2m korkeudessa, siirrä parvi pyydyksestä suurempaan laatikkopesään.
''Parveiluhallinta''
Hyvin tehdyllä ''parvenhallintamekanismeilla'', voidaan ehkäistä parveilukuumetta, sekä lisätä omaa pesämäärää.
- tee hallittu jaoke, eli jaa pesä
- emo pois ennen parveiluaikaa jaokepesään muutamalla kakulla
- emon nosto uuteen laatikkon ylös, muista sulkuristikko
- tarkkaile emokennokuppeja
- pesänsiirto hallittuna parvijaokkeena
- vaihda pesään nuori uusi emo
Konsteja on monia kuten tekijöitäkin.
''Mehiläisiä ei tarvitse ostaa''
Tarhauksen voi aloittaa myös rakentamalla mehiläispyydyksen ja toivoa että sinne parvi lentäisi kesän aikana. Tai vaikka pesälaatikko tuvan nurkalle.
Näin toimittiin ennen vanhaan, ja parvien pyydystäminen oli normaali mehiläisten lisäämiskeino. Tuolloin vain käytettiin ''ilmaisia olkipesiä'' jotka itse rakennettiin käsityönä luonnon materiaaleista.
Parveilun ymmärtäminen ja mehiläishoitajan kontrolloitu hallinta on tärkeää mehiläistautien leviämisen kannnalta, sekä alan opiskelu on tärkeää ennen kuin ''alakaa koheltamaan''.
Hunajan tuotanto
Hunajaa voi leikata myös ''kennohunajana''.
Aloittaminen ei tarvitse välttämättä linkoa ja suuria hankintoja jos tekee itse vaikka sen olkipesän ja pyydystää parven josta leikkaa luomu kennohunajaa.
Verkostoidu liittymällä toimintaan mukaan ja tutustu alueen muihin tarhaajiin joilla on linkoamis kalustoa entuudestaan, tutustu itse linkoamisprosessiin sekä mahdollisesti tulevaisuudessa voit hankkia itsellesi välineet.
Hunajatuotantoon löytyy laajemmin tietoa SML kautta.
https://hunaja.net/mehilaistarhaus/hunajan-ja-muiden-mehilaistuotteiden-tuotanto/


Tulosta itsellesi pesäsi kylkeen tai läheisyyteen kyltti tai pelkkä yhteystietolappu. Lapussa 5 per sivu.
Voit käyttää ilmaista libre officea tiedoston avaamiseen jos ei muuten aukea tietokoneella.
tai kopioi alla oleva kuva itsellesi.


Tuo tarhapaikkasi lähialueella muidenkin tietoon, sekä informoi muita lähialueella olevia tarhaajia tarhapaikastasi vaikka kyltillä pesän edessä.
Jos muut havaitsevat pesälläsi jotain erikoista, he voivat olla myös yhteydessä. Esimerkiksi karhu käynyt tai katto lähtenyt yms.
Verkostoituminen lähialueen tarhaajien kanssa on erityisen tärkeää, ja hyvinkin suositeltavaa.
Merkitse tarhasi yhteystiedoin
Yhteystiedot
Liity Etelä-Pohjanmaan mehiläisuutislistalle.
Saat tietoa tulevista tapahtumista ja koulutuksista, sekä tärkeää uutisointia itse mehiläisten hyvinvointiin liittyen.
Sähköposti
info@epmehi.fi
© 2026. All rights reserved Etelä-Pohjanmaan Mehiläishoitajat.